Pääsivu

Martti Tiuri kirjoitti Suomen kuvalehden nettisivuilla 18.12.2011 otsikolla Ilmaston muutosten syy sittenkin auringon säteilyn vaihtelu? Mielenkiintoisesti Ilmatieteenlaitoksen tutkimusjohtaja Heikki Nevanlinna ja yksikköjohtaja Ari Laaksonen kirjoittivat vastineen Auringon osuus ilmastonmuutoksessa on vähäinen (8.1.2012).

Huomiotani kiinnitti lause "Maapallon keskilämpötila on nyt esiteolliseen aikaan verrattuna noin 0,8 astetta ja Suomen keskilämpötila yli 1,5 astetta korkeampi." Aloin pohtia mitä tarkoitetaan esiteollisella ajalla. Onko se jokin oletettu stabiili pitkään jatkunut ilmaston tila, joka sitten järkkyi ihmisen rakentaessa teollisuutta ja kun hiilidioksidia alettiin päästää ilmakehään kiihtyvällä vauhdilla? Vai onko se jokin tietty vuosi? Vai voiko se olla mikä tahansa ajanjakso ennen teollista vallankumousta? Onko käsite "esiteollinen" lainkaan tieteellinen? Päätin kysyä Ari Laaksoselta. Laaksosen teksti sinisellä.

Laaksonen vastasi:
Esiteollinen aika on järkevä termi ilmastonmuutosta käsiteltäessä, sillä kasvihuonekaasujen pitoisuudet lähtivät nousuun teollistumisen myötä. Nousu oli 1700-luvun lopulta 1800-luvun lopulle kuitenkin niin pientä, ettei suurempaa lämpötilavaikutusta ollut. Lämpötilamittaukset on aloitettu 1800-luvun puolen välin paikkeilla, joten voidaan hyvin sanoa, että 1800-luvun mitatut lämpötilat vastaavat esiteollista aikaa. Lämpötilat tietysti vaihtelevat luonnostaan, ja vaihtelu on ilmastonmuutoksen aiheuttamaan lämpötilannousuun verattuna sitä suurempaa mitä pienemmästä alueesta on kysymys. Tuo 1.5 astetta viittaa käyrään, joka löytyy ilmasto-oppaan sivuilta (kirjoitan tätä mobiililaitteella ulkomailta enkä pysty linkkaamaan, voin laittaa linkin myöhemmin). Käyrästä näkyy, että kymmenen vuoden liukuva keskiarvo on noussut suurin piirtein puolitoista astetta 1800-luvun lopulta nykyhetkeen. Meillä on meneillään tutkimus aiheesta, joten täsmällisempi tilastollinen tarkastelu on tulossa.

Erilaisiin "proxy"-indikaattoreihin perustuvat lämpötilamääritykset ajalta ennen lämpötilamittauksia eivät ole minun alaani, enkä halua kommentoida niitä mitenkään muuten, kuin että epävarmuudet noissa määrityksissä ovat hyvin suuria.

Laaksosen viittaama kuvaaja:

Seuraavaksi kysyin Laaksoselta miten käsityksemme "esiteollisesta" ilmastosta muuttuu, jos jatkamme lämpötilarekonstruktiota taaksepäin n. 1500 vuotta. Ajatus tässä on se, että tällöin kuvaan tulevat mukaan lämmin keskiaika ja pikkujääkausi (joihin Martti Tiuri viittasi kirjoituksessaan). Mainitut ilmastojaksot olivat minun järkeni mukaan "esiteollisia". Toinen niistä selvästi nykyaikaa lämpimämpi (Viikingit viljelivät maata Grönlannissa) ja toinen kylmempi (Thames-joen jäällä pidetyt talvimarkkinat).

Laaksonen vastasi:
"Minulle on sinänsä aivan yhdentekevää puhutaanko lämpötilan noususta esiteollisesta ajasta nykypäivään vai viimeisten sadan viidenkymmenen vuoden aikana. Nousu on nopeaa ja täysin konsistenttia sen fysiikan lakien mukaisen tosiasian kanssa, että kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa. Tätä tosiasiaa ei poista se, että esimerkiksi voimakas tulivuoritoiminta ja auringon aktiivisuuden vähäisyys ovat joskus satoja vuosia sitten aiheuttaneet viileämmän ajanjakson. Esitimme SK-puheenvuorossamme ennusteen, että lämpeneminen jatkuu kuluvalla vuosikymmenellä. Ennustan, että se jatkuu siitä eteenpäinkin."

Tilanne onkin siis se, että puhutaan vain viimeisen 150 vuoden lämpenemisestä ja koska lämpeneminen ja CO2-pitoisuuden nousu käyvät käsikädessä (ainakin suurin piirtein ja osan aikaa?), niin tämä on konsistenttia teorian kanssa, jonka mukaan CO2-pitoisuuden nousu on syy ilmaston lämpenemiselle. Esitin Laaksoselle myös IPCC:n ennen lätkämailaa esittämän graafin maapallon keskilämpötiloista. Ks alla.

Tätä Laaksonen kommentoi:
"Liitteessä oleva kuva on 1) tarkoitettu skemaattiseksi ja 2) vanhentunut."

Kun kysyin mikä on se ei-vanhentunut käyrä ja onko se ehkä ns. lätkämaila, Laaksonen ei vastannut. Hän kuitenkin selvensi muita asioita:

"Luotettava, mittauksiin perustuva globaali lämpötila-aikasarja on n. 150 vuoden mittainen.
Tätä edeltävältä ajalta on lämpötiladataa n. 100 vuoden ajalta, mutta mittaukset ovat muutamasta
paikasta Euroopassa eivätkä siten anna luotettavaa globaalia signaalia. Kaikki tiedot lämpötiloista
ennen tätä ovat erilaisiin indikaattoreihin (joihin useimmiten vaikuttavat muutkin asiat
kuin lämpötilat) perustuvia lämpötila-rekonstruktioita, jotka toki ovat kiinnostavia, mutta
tosiaankin vain rekonstruktioita. Epävarmuudet viimeisen tuhannen vuoden lämpötiloissa ovat jotain
yli yhden asteen luokkaa, joten vaikea on verrata keskiajan lämpötiloja nykyhetkeen millään lailla
luotettavasti.

Onko se keskiaika ollut lämmin, ja miten lämmin - kuten sanoin jo aiemmin, en ole paleo-rekonstruktioiden
asiantuntija, eikä minulla ole vahvaa mielipidettä asiasta. Paljon mahdollista, esimerkiksi, että
keskiaika on ollut Euroopassa lämmin, mutta onko se ollut sitä globaalisti onkin jo toinen juttu.
Käsittääkseni tuhannen vuoden takaiset rekonstruktiot perustuvat pääasiassa pohjoisen pallonpuoliskon
indikaattoreihin.

Siksi toiseksi, en ole oikein koskaan jaksanut ymmärtää, mitä merkitystä sillä on, oliko vuonna 1100
lämpötila alempi, sama, vai korkeampi kuin nykyisin. Tehdään ajatuskoe: Oletetaan, että tuo aiemmin liittämäsi
käppyrä olisi tarkalleen paikkansa pitävä. Y-akselillehan ei ole merkitty mitään lämpötiloja, mutta oletan
merkkien olevan asteen välein. Tällöin ero 1800-luvun puolenvälin ja keskiajan maksimin välillä olisi noin 0.9
astetta, ja puolestaan lämpötilan nousu 1850 - nykypäivä on noin 0.8 astetta. Kasvihuonekaasut ovat aiheuttaneet
tästä 0.8 asteesta ainakin kaksi kolmannesta, eli noin puoli astetta. Vähennyslaskulla havaitaan, että luonnollinen
vaihtelu voisi siis aiheuttaa nykyhetken päälle vielä 0.9 - 0.3 = 0.6 asteen lämpenemisen, vaikka kasvihuenekaasujen
aiheuttama lisälämpeneminen loppuisi tähän paikkaan (mitä ei taatusti tapahdu). Ei tuo nyt minusta mitenkään
lohdulliselta kuulosta."

Koska minulle ei ole koskaan selvinnyt mikä viisaus on väittää lämpenemisen johtuvan kasvihuonekaasuista, niin seuraavaksi heitin kehiin argumentin, että CO2-pitoisuuden nousu onkin seuraus eikä syy ilmaston lämpenemiseen. Seuraavassa viestini Laaksoselle:

"Tottakai on epävarmuutta menneistä lämpötiloista, mutta muiden proxyjen
lisäksi myös historialliset kertomukset ja arkeologia kertovat paljon.
Kuten mainitsemani viikinkien asutus Grönlannissa ja vaikkapa
Thames-joen jäällä pidetyt talvimarkkinat. Myös lämpömittariajan
tilastot sisältävät epävarmuuksia, kuten urbaani lämpösaarekeilmiö ja
ylipäätään tilastotieteelliset menetelmät, joilla dataa on prosessoitu.
Tästä kai äärimmäinen esimerkki on Michael Mannin lätkämailakäyrän
valmistuksessa käyttämä koodi, jonka havaittiin tuottavan lätkämailoja
myös taustakohinasta.

Miksi aiemmilla lämpötiloilla on merkitystä? Koska se suhteuttaa aivan
toisella tavalla käsityksemme ilmaston vaihteluista. Nykyinen ilmasto ei
ole mitenkään poikkeuksellinen, eikä edes erityisen lämmin. Ja jos,
kuten mainitsit, pikku jääkausi johtui auringon vähäisestä
aktiivisuudesta ja tulivuoritoiminnasta, niin eikö ole luonnon laki että
auringon aktivoiduttua huikeasti ja ilmeisesti tulivuoritoiminnan
laannuttua alkaa ilmasto lämmetä? Miten muuten voisi olla? Tämä
toipuminen pikku jääkaudesta sattuu nyt siihen lämpömittaridatan alkuun
ja jatkuu edelleen. Eikö tämä ole maailman luonnollisin asia?

Edellisessä viestissäsi puhuit fysiikan laeista ja että lämpeneminen on
konsistenttia kasvihuoneteorian kanssa. Nyt tästähän on kaksi erilaista
käsitystä. Olen itse siinä käsityksessä, että jääkairaustutkimukset
(esim Vostok) ovat selkeästi osoittaneet, että aiemmin
ilmastohistoriassa lämpötila on aina muuttunut ensin ja CO2-pitoisuus on
seurannut viiveellä perässä. Viive on ollut keskimäärin 800 vuotta. Tämä
on konsistenttia luonnon lakien kanssa, kun CO2:n liukoisuus meriin
muuttuu veden lämpötilan mukaan. Mikä mielenkiintoisinta tämä ilmiö
tapahtuu myös pienemmässä mittakaavassa lähes ilman viivettä.
Jääkairaustutkimuksethan eivät paljasta tätä, koska tulokset ovat
pitempien ajanjaksojen (vähintään kymmenien vuosien) keskiarvoja."
-----

Viittasin professori Murry Salbyn tutkimuksiin, joista voi katsoa valaisevan videon.

"Salbyn tutkimus osoittaa nykyisen CO2-pitoisuuden nousun
tulevan luonnollisista lähteistä, valtameristä ja maalta. Tämä on
konsistenttia sen kanssa, että kuten pitemmällä aikaperspektiivilläkin,
niin CO2-pitoisuuden nousu on SEURAUS ilmaston lämpenemisestä! CO2 ei
siten voi olla ilmastonmuutosten driveri! CO2-päästöjen rajoittaminen on
täysin turhaa ja monin tavoin vahingollista ihmiselle ja luonnolle."

Salby esittää monia mielenkiintoisia käyriä ja mm. oheisen kartan satelliiteilla mitatuista CO2-pitoisuuksista. Siitä nähdään missä hiilidioksidia ilmakehään vapautuu. Ei suinkaan teollisuusmaissa, vaan lähinnä päiväntasaajalla!


Laaksonen heitti seuraavassa viestissään pyyhkeen kehään, Salbyn tuloksiin ei löytynyt enää asia-argumenttia, eikä hän kommentoinut mitenkään väitettäni, että CO2-pitoisuuden nousu on SEURAUS lämpenemisestä, eikä syy:
"Kertomukset sun muut voivat helposti johtaa harhaan. Esimerkiksi Thamesin kohdalla on kysymys paitsi lämpötiloista myös joen virtauksesta. Mutta turha tässä on ryhtyä väittelemään. Sanonpahan nyt vain for the record että Salby on täysin väärässä. Ja vaikka lämpeneminen olisi "täysin luonnollinen asia" niin lämpenemisen seuraukset ovat täysin ennen kokemattomat ihan vaan siitä syystä, että ihmiskuntaa ja ihmiskunnan luomaa infrastruktuuria on maapallolla jonniin verran enemmän kuin vaikka vuonna 1100.
Eli ei liene aihetta enempään."

Viimeinen viestini, johon tiesin etten saa vastausta:
"Arkijärjen mukaan Thames-joen jäätyminen ainakin edellyttää pakkasta:-)
Mutta todella mielenkiintoista kuulla, että Salby on väärässä. Oletko edes perehtynyt asiaan? Veikkaan ettet ole edes kuullut asiasta ja ammut sen alas torjuntareaktiona. Nimittäin hän väitti, ettei kukaan ole toistaiseksi löytänyt virhettä hänen tutkimuksestaan. Ei vertaisarvioijat jotka käytti aikaa 6 kk, eikä muutkaan. En tiedä onko sitä jo julkaistu, mutta se oli tulossa muistaakseni 2012 alkuvuodesta (en muista julkaisua). Ehdottomasti haluaisin välittää perustellun kritiikkisi Salbylle jotta asia saadaan pois päiväjärjestyksestä. Eikös tieteessä väärät väitteet tule ampua tylysti alas seikkaperäisellä kritiikillä? Haluaisin tosiaan kuulla missä Salby erehtyi....

Itseäni kiehtovat Salbyn kaltaiset mieleltään avoimet tutkijat. Hän kertoo alustuksessaan yllättyneensä omista tuloksistaan ja pohtineensa niitä kokonaisen vuoden ennen kuin laittoi ne vertaisarviointiin. Hän joutui muuttamaan omat käsityksensä. Se osoittaa että kyse on oikeasta tiedemiehestä, koska niin monet ovat lukinneet mielensä. Katso ihmeessä video. http://www.youtube.com/watch?v=YrI03ts--9I&feature=youtu.be"
-----------------

Lopuksi
Jos joku tietää, onko prof. Salbyn tulokset jossain mitätöity tai missä ne on julkaistu, niin ottaisin tiedon kiitollisena vastaan.
hyk miuku nic piste fi