Positiivista palautetta:
Kommenttini: Meillä on vielä toivoa kun "maan ystävä" muuttaa näkemyksiään. Olen monessa kohti samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Ilmastoteema on monin verroin tärkeämpi globalistieliitille, kuin kansainvälinen terrorismi. Sen avulla uus-malthuslainen näkemys maailmasta voidaan toteuttaa. On pelottavaa huomata, ettei kukaan ole kiinnostunut mistä yhteiskunnassa leviävät käsitykset ja aatteet ovat lähtöisin. Jos joku näitä pohtii, niin hänet leimataan salaliittoteoreetikoksi. Ja sehän on tehokkain tapa leimata epäuskottavaksi. Itseäni järkytti se mitä Edward Bernays kirjoitti kirjassaan Propaganda:
Ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta on muodostunut sellainen "yhteinen myytti", joka todella määrittää länsimaista poliittista dialogia perustavaa laatua olevalla tavalla. Ihmisiä ei ainoastaan hallita pelottelemalla heitä maailmanlopulla, kuten tekevät vaikkapa sci-fi -kirjailija Risto Isomäki ja "tietokirjailija" eurovaaliehdokas Pasi Toiviainen (Gaia-kultisti, joka on kirjoittanut kirjan ”Ilmastonmuutos. Nyt – Muistiinpanoja maailmanlopusta”), vaan poliittinen eliitti satsaa yhteisiin vihollisiin, joiden avulla kansakuntia voidaan valjastaa yhteisen politiikan taakse. Tämä käy hyvin ilmi Rooman klubin The First Global Revolution -kirjan sitaatista:
Näyttää siltä, että kaikkien aikojen menestyksekkäin yhteinen vihollinen on ilmaston lämpeneminen, mikä tarkoittaa Rooman klubin sanoin, että "The common enemy of humanity is man". Myös pienemmässä mittakaavassa sama teema puree. Itämeren rehevöityminen on samanlainen pienemmän mittakaavan kansakuntia yhdistävä vihollinen, jonka avulla pelottavaa Venäjää on yritetty saada monenkeskiseen yhteistyöhön. Martti Backman osoitti ansiokkaasti MOT-dokumentissaan Itämeren väärä diagnoosi, että Itämeren ongelmat ovat luontaisia, sinileväkukintoja on esiintynyt jo ennen teollista aikaa ja ongelmat johtuvat hitaasta prosessista, jossa murtovesiallas on muuttumassa järveksi. Sisäinen kuormitus on täysin hallitseva Itämerta rehevöittävä tekijä ja se johtuu Tanskan salmista tulevien suolavesipulssien vähäisyydestä. Jossain nuorten aikuisten TV-keskustelussa kuulin, että "ilmastonmuutos on meidän sukupolven juttu". Aivan, teidän vanhempanne olivat stalinisteja, ja se oli "heidän juttu". Ihmisillä näyttää olevan tarve takertua elämää suurempaan aatteeseen, jollaisia ovat olleet uskonnot, kommunismi, fasismi - ja vaikkapa Akateeminen Karjala-Seura Suomessa 1930-luvulla. Kommunismin romahdettua ja taistolaisuuden haihduttua uusi aate on ollut hieman hakusessa. Nyt se on löytynyt "planeetan pelastamisesta", eli taistelusta ilmastonmuutosta vastaan. Valitettavasti tämäkin tulee osoittautumaan yhtä suureksi kangastukseksi, kuin se aiemman sukupolven aate. On tietysti muistettava, että vihreän liikkeen perustivat juuri vasemmistolaiset ja Suomessa pitkälti (ex-)taistolaiset. Monet viittaavat ilmastouskontoon kuvatessaan tätä ilmiötä, esim Nobel-palkittu fyysikko Ivar Giæver ja jo edesmennyt kirjailija Michael Crichton. Lehdissä näkee nykyään hämmästyttäviä lausuntoja. Kuten, että on hyvä, että ruoka kallistuu, koska sitten ehkä luovumme lihan syömisestä, mikä vähentää ilmastopäästöjä. Tai, että on hyvä että tulee lama, sillä päästöt vähenevät. Tai, että on mainiota, että metsäteollisuus lähtee Suomesta, sillä sitten metsämme muuttuvat aarniometsiksi, mikä sitoo hiiltä. Jos teollisuus ja sitä kautta vauraus siirtyy muualle niihin maihin, jotka eivät ota aivan yhtä todesta ilmastohysteriaa, niin millä me sitten elämme? Olemme jo nyt ajautumassa velkaantumisen ja kurjistumisen kierteeseen. Me emme tule saamaan aarniometsiä, vaan kurjistuva velkainen maa joutuu myymään kaikki luonnonvaransa monikansallisille suuryhtiöille. Puuta tullaan jatkossakin korjaamaan, se vain kuljetetaan muualle jalostettavaksi, jos meille päästövelvoitteet ovat hyvinvointia tärkeämpiä. Puhutaan myös siitä, miten materia ei ole tärkeää ihmisen onnellisuuden kannalta. On hämmästyttävää, että köyhyyttä ihannoidaan. Niin eivät koskaan tee ne, jotka ovat kokeneet köyhyyttä. Köyhyyden ihannointi on hopealusikka suussa syntyneitten porvariskakaroiden etuoikeus - samanlaisethan olivat sukupolvi aiemmin tekemässä vallankumousta Suomeen. Kun ei ole vastuuta mistään, niin voidaan kehitellä jos jonkinlaisia utopioita. Eivätkä utopioiden rakentelijat ole vaarattomia. Leninin ja Stalinin Neuvostoliitto, Hitlerin Saksa, Maon Kiina ja Pol Potin Kamputsea tähtäsivät kaikki omalla tavallaan korkeisiin ihanteisiin. Ilmastoaatteen läpilyömisen seurauksena olen vasta tajunnut, että on oikeutettua puhua ekofasisteista. Paitsi että he haluavat kriminalisoida toisinajattelun, he myös painostavat joukkovoimallaan tiedotusvälineitä ja erilaisten tilaisuuksien järjestäjiä, mikäli poikkeaville mielipiteille pyritään antamaan tilaa. He päästävät ilmat citymaasturien renkaista ja pitemmälle menevä "suora toiminta" on lisääntymään päin. Fanaattisuuden ilmentymänä kuvaava on geologi Nils-Axel Mörnerin kertoma tapaus Malediiveilta. Mörner oli käyttänyt todisteena merenpinnan laskusta lähellä rantaa sijainnutta vanhaa pientä puuta. Puun saatua kuuluisuutta mediassa, saapui Australiasta ryhmä ilmastoaktivisteja, jotka repivät sen pois juurineen. Heidän mielestään ilmeisesti puu, eli luonto oli väärässä ja IPCC:n tietokonesimulaatiot oikeassa. (lähde) Jos tuon kaltaiset ihmiset pääsevät vallankahvaan, niin piru meidät perii. Syväekologien mielestä nimittäin jopa 95% ihmiskunnasta on liikaväestöä, joka pitäisi tavalla tai toisella eliminoida. "Planeetan pelastaminen" on niin äärimmäisen tärkeä tavoite, että tuskinpa mikään uhri on liian suuri? Tietysti suurin osa ilmastoväestä ei ajattele niin, mutta jos ympäristöliikkeen edustaja lausuu TV-keskustelussa, että ensin pitää vähentää päästöjä 80% ja sitten nollaan, niin on aivan selvää ettei tavoitteeseen päästä ilman väkiluvun pienentämistä murto-osaan. Saa nähdä voittaako järki, vai saammeko ekofasistisen diktatuurin, jossa jokainen "päästömme" rekisteröidään ja veloitetaan hiilitililtämme ja selässämme on reaaliaikaisesti päivittyvä digitaalinen ekologinen reppu. Ajoneuvot ovat pian satelliittivalvottuja ja isoveli tietää kaiken liikkeistämme myös joukkoliikenteen puolella. Viher-orwellilainen dystopia on kehitteillä, eikä sitä voi paeta, sillä se tulee olemaan globaali. Tarvitaan vastarintaa! Hannu Yli-Karjanmaa 1.6.2009 |
||||||||